White

Väestöryhmien tarpeisiin on vastattava murrosten keskelläkin

Väestöryhmien tarpeisiin on vastattava murrosten keskelläkin

Tämän tekstin kirjoitushetkellä uusien hyvinvointialueiden toiminnan käynnistymiseen on aikaa noin 70 päivää.  Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus muuttaa jokaisen suomalaisen arkea. Helposti nähtävissä olevat muutokset ovat jo lähteneet käyntiin, kuten palveluiden järjestämisvastuun siirto kunnilta hyvinvointialueille. Osasta muutoksia olemme saaneet vasta pientä esimakua. Näistä esimerkkejä ovat hyvinvointialueiden rahoituksen koukerot ja alueiden mahdollisuudet tulevaisuuden investointeihin, kuten uusien sairaaloiden ja palvelutalojen rahoittaminen.

Meille sote-kiinteistöjen vuokranantajana uudistus on näyttäytynyt kiivaana aikaa vastaan juoksemisena: täältä kulmasta katsottuna vaikuttaisi siltä, ettei tarvittavaan järjestelytyöhön, selvityksiin, organisointiin ja muihin vastaaviin ole ollut riittävästi aikaa. Hyvinvointialueet ovat ymmärrettävästi priorisoineet tärkeimpien toimintojen valmiutta, jotta palkat saadaan maksettua, potilastietojärjestelmät toimivat ja asiakkaat pystytään hoitamaan myös tammikuusta 2023 eteenpäin Sote-uudistuksen piiriin sisältyvä asuntopolitiikka on joka tapauksessa keskeinen, useita asiakasryhmiä koskeva kysymys.

 

Sote-uudistus osuu Suomessa yhteiskunnallisesti merkittävään murrosvaiheeseen. Väestö ikääntyy valtavaa vauhtia ja ennusteiden mukaan yli 75-vuotiaita olisi vuonna 2040 noin 900 000. Nousu vuoden 2022 tasosta, tämän laskelman mukaan 300 000 henkilöä, on valtava. Lähitulevaisuuden suuri kysymys on, miten ikääntyvän väestön asuminen ja palvelut järjestetään. Ikääntyneiden lisäksi asumispalveluiden piirissä on muitakin asiakasryhmiä, kuten kehitysvammaisia henkilöitä, joita on tällä hetkellä erilaisten palveluiden piirissä noin 13 000 henkilöä. Tukea tarvitsevien kehitysvammaisten ihmisten määrä kasvaa samaa tahtia väestön lisääntymisen kanssa, joten näiden ihmisten palveluiden tulevaisuus on myös konkreettinen kysymys, johon kaivataan kestäviä ratkaisuja.

Haluamme kiinteistösijoittajana olla osa ratkaisua, kun näitä lähitulevaisuuden merkittäviä haasteita pohditaan. Olemme rakennuttaneet vuosien aikana sekä ARA-rahoitteisesti, että vapaarahoitteisesti yhteensä yli 2000 asuntoa vapaarahoitteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asumispalveluihin. Rakennamme pääasiassa koteja ikääntyneille ja vammaisille ihmisille. Lisäksi rakennuksiin kuuluu asukkaiden tarvitsemia palvelutiloja. Tarkastelemme väestönkehitystä laajalla kaarella. Sekä asunnot että rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan hankkeissamme pitkää käyttöikää varten. Vastuu omistamistamme rakennuksista kattaa yli vuosikymmenten ja haluamme, että ne kestävät asumiskäytössä myös seuraavalle sukupolvelle. Pitkä yhteistyömme palvelujen tarjoajien kanssa on kasvattanut meidän ymmärrystämme palvelutoiminnan edellytyksistä ja asukkaiden tarpeista. Kestävän kehityksen ja rakennusten elinkaaren pohtiminen ovat meille ydinkysymyksiä. Toteutamme mielellämme puurakenteisia kohteita ja suosimme maalämpöä.  Lyhyesti sanottuna: teemme asuntoja, joissa haluaisimme itsekin asua.

Väestörakenteen muutosta ennakoidaan, seurataan ja siihen sopeudutaan yhteiskunnallisen päätöksenteon tasolla jatkuvasti. Jotta eri väestöryhmien asumispalveluja koskeviin tarpeisiin voidaan vastata inhimillisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, on suunnittelu ja rakentaminen toteutettava tätä tavoitetta seuraten myös muuttuvassa Sote-ympäristössä. Pyrimme osaltamme tukemaan jatkossakin pitkän aikavälin linssiä hyödyntävää ajattelua. 

– Jukka Ahvonen, asiakkuusjohtaja

 

MVH-Kiinteistöhallinnointi Oy

Kasarmikatu 36 (4. kerros)

00130 Helsinki

© 2021 Copyright MVH